Juhannukset on nyt vietetty! Mekin vietettiin miehen (huom, AVIOmiehen ;)) kanssa sitä perjantaina mökkeillen perinteisesti miehen sukulaisten kanssa. Oli ihan mukava ilta, vaikkakin olin hurjan väsynyt, kun aamulla oli mulla ollut vielä aamunavetta, niin välillä piti käydä mökissä nukkumassa pikkupäikkärit, että jaksoi iltaan asti olla. :) Saunomiset ja uimiset jäi mulla nyt tällä kertaa väliin, mutta ehtiihän sitä muulloinkin. Syötyä tuli ainakin mahan täydeltä, kun grillailtiin ja anoppi oli tehnyt vaikka mitä herkkuruokia tarjolle.






Voileipäkakkukin oli oikein hyvää. Siinä viimeistä suupalaa syödessä kuitenkin huomasin lusikallani herneen, ja näytin sitä oikein Nikolle sanoen "katoppas, mikä se siinä". Oon siis herneelle äärimmäisen allerginen. Siinä vaiheessa tajusin, että tuun tästä herkusta vielä kärsimään. :D Empäs tosiaan tajunnutkaan kysyä kokilta, mistä ruoka-aineksista kakku oli tehty. Hups. No, tässä sitä on nyt sitten juostu pari päivää (ja yötä) vessassa. Miten voikin olla näin pahasti allerginen joillekkin palkokasveille? Toivottavasti tämä menis jo kohta ohi.. :/
Memmien (=lehmien) hoidossa on mennyt nyt viimeset pari viikkoo. On ollu tosi mukavaa, oon oppinu tosi paljon ja mun to-ohjaajat on niin mukavia. Uskomatonta, että enää vaan viikko jäljellä sitäkin työssäoppimista. Siis mullahan tulee ihan ikävä sinne! :D
 |
toinen on niin pieni ja suloinen :3 |
 |
Pandasilmäinen vauveli :) |
 |
Okei, nää ei oo mun hoidettavia, mut tilan omistajilta löytyy myös kanoja ja kukko. Räpsäsin joku päivä kuvan, kun on niin komia kukko :) |
 |
Oon usein aamunavetan jälkeen tykänny olla Mindin kaa ulkona. Kiva ottaa arskaa ja lukee kirjaa. |
Mulla oikeesti olis huomenna taas aamunavetalle meno, mut täällä kotona kai mun pitää vielä toipua ja katsella huomiseen, jos olisin toivottavasti jo toipunu. Uskalsin mä sentään läheisellä apsilla jo käydä syömässä, kun kotona ei ollu mitään ruokaa ja oli ihan karsee nälkä.
 |
Vuohenjuustobroileria, nams! :P |
Söpö-kisu on ainakin tykänny, kun oon nyt ollu edes yhden ja nyt vielä toisen yön kotona tällä viikolla. Se on tapansa mukaan seurannu mua ihan koko ajan ja nukkunu mun kainalossa yöllä ja päikkäreillä. Karvakeräterapia parantaa kipeimmänkin potilaan <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti