Viikonloppu, jee!

Viime viikko oli mulla navettaa koululla, niin vietin sit viime viikonloppuni lehmiä, hiehoja ja vasikoita hoitaen. Kävin sunnuntaina hakemassa Söpö-kissan kotoa koulun kissahoitolaan "lomalle". Siellä se vietti aikaansa hemmoteltavana tiistaihin. Näki sekin välillä muutakin maisemaa ku meidän pienen kaksion ja mulla oli kerrankin edes yks lemmikki vähän lähempänä, että pääsin moikkaamaan sitä koulun jälkeen. :) Eilen elikkä torstaina otin Söpön taas mukaan kouluun. Oltiin ensin teoriatunneilla, jonka jälkeen päästiin trimmaamoon loppupäiväksi. Söpö pääsi turkinhoitoon, johon kuului takkujen selvittely (yksi takku jopa löytyi :D), pesu, föönaus ja harjaus. Lähti ylimääräiset rasvat turkista ja tuli siistimpi, pehmeämpi ja komea ukko. <3 Sain olla tosi ylpee kissastani, kun se oli niin nätisti. Söpö sai paljon kehuja ulkonäöstään ja käyttäytymisestään tällä viikolla. On se vaan hyväkäytöksisin kissa ja lemmikki ikinä. :)

Söpö otti rennosti tunnilla. Sitä ei hirveesti stressannu, vaikka luokassa oli muidenkin opiskelijoiden lemmikkejä. :)

Siistitty kisu :3

Joka paikka piti tutkia, niin mitään kuvia ehdi ottaa :D

Pitää sanoo, että navettaviikolla ollessani mielipiteeni vahvistui siitä, että todennäköisemmin suuntaudun koulussa ensi vuonna pieneläimiin. Olin siitä jo melko varma, että minusta tulee pieneläintenhoitaja, mutta nyt oon siitä entistä varmempi! :D Oon ollu niin paljon enemmän tekemisissä muutenkin kissojen, koirien ja jyrsijöiden kanssa, että se tuntuu paljon luontevammalta. Osaan hoitaa niitä paremmin, koska osaan lukea niiden käytöstä ja tarpeita paremmin. Se oli jännä, miten mä jopa välillä vähän säikähtelin niitä lehmiä, kun en ollu niihin tottunu. Varsinkin yli-innokkaat hiehot, jotka teki yllättäviä säntäily- ja pukkikohtauksia kesken parsien siivouksen, oli mun mielestä jopa vähän pelottavia. :D En mä esimerkiks hevosia pelkää, vaikka nekin melko isoja otuksia on. Kai niihin on tottunu sit enemmän ja niiden käyttäytymistä osaa ennakoida paremmin. Huomasin myös, että navetalla työskentely ei sovi kovin pienikokoiselle ihmiselle. Siellä on jatkuva vaara jäädä isojen, yli puoli tonnia painavien eläinten rusentamaksi (ne kulkee vapaana pihatossa ja nehän ei väistä) ja pienenä ihmisenä ei yksinkertaisesti kykene tekemään tarpeeksi tehokkaasti joitain raskaita töitä tai yletä joka paikkaan.

Viivi on ollu tosi hellyydenkipeä, kun en ollu viime viikolla sitä juurikaan täällä hoitamassa. Sillä tais olla yhtä ikävä mua, kun mulla sitä. <3

Söpö ja Fifi nukku yks päivä näin sulosesti vierekkäin sohvalla:

Tää on ollu nyt yhtä eläinpainotteista koko postaus. :D Muuten kuulumisista voisin kertoo, että oon ihan hirveen väsyny ollu nyt ja yritän latailla akkujani tämän viikonlopun. Aion nukkua, treenata ja levätä viime viikonlopunkin edestä!

Hiuksiinkin laitoin taas lissää väriä, kun nuo puolikestovärit haalistuu niin nopeesti. Tällä kertaa laitoin ihan peruspunaista. On ihan pirtee väri ja tykkään tästäkin. Piristää mielialaa. :)